tiistai 12. elokuuta 2014

Muffe ja Möfö

Kuten jo tiedätte meillä vilisee kotona kaksi duracelragdollia nimeltä Rufus ja Coco, tänä kesänä he ovat kuitenkin olleet aivan kuin eri kissoja luonteenpiirteidensä kanssa. Kuumuus taitaa tehdä tepposet kun leikkiminen ja vipellys ei meinaa kiinnostaa vaan ainut asia mikä on ihanaa on lepo. Levon hetkillä Muffe ja Möfö tulevat esiin, he tykkäävät maata lattioilla koivet ojossa nauttien tressittömästä elämästä. Makkarin ovi kun aukeaa on Möfö kerjäämässä aamu rapsutuksia. Yleensä se olen minä joka herää ensimmäisenä ja kun näin käy Möfö jää sänkyyn pitämään paikkaani lämpimänä ja toimii naisen korvikkeena miehelleni. Kukapa ei pehmoista Möfötystä halisi mielummin.

 Möfö antamassa rakkautta kuuden kilon edestä

''Mamma olenhan minä sylikissa, olenhan?''

Joskus Möfö oli myös mieheni korvikkeena rapsutus palkasta

Mutta kyllähän sen huomaa että äijien kesken on paljon mukavampaa

Muffe taas on mukamas itsenäinen eikä ollenkaan seuraa kerjäävä oman tien kulkija joka viettää aikansa mieluiten vessan lattialla tai parvekkeen viileydessä. Välillä Muffe käy sanomassa pienet terveiset pedin puolelta, mutta lipuu nopeasti takasin omiin oloihinsa. Muffe saattaa yllättää hellyyden kipeydellään ja pysyy sylissä kuin mikäkin mammanpoika, silloin alkaa melkein itkettämään, kun ei Rufukselta tule ikinä tälläisiä hellyydenosoituksia. Muffen mielestä päivässä on parasta nukkuminen eikä se hätkähdy vaikka joku sen unia yrittäisi häiritä. Muffe on niin unikeko ettei maailman menot tuppaa kiinnostamaan paitsi ruoka aikaan. Muffen ruokahalu on myös jälleen hiukan kaikonnut ja jättää se ruokaa taas kuppiin, vaikka jokin aika sitten kupit tyhjeni nopsasti. Möfökin yrittää matkia Muffea eli esittää vakavasti otettavaa nirsoa, mutta 30sekuntin jälkeen päättää Möfö pistää ruuat poskeensa. Muffekin tekee ihmeellisiä temppuja kuten maistaa niinkin kuvottavaa ruokaa kuin Möföllä, tämähän on ihan ihmeellistä, koska ei Rufus herra ikinä koskisi pikkuveljensä ruokaan, onse sen verran kuvottavaa..

 Muffe tykkää rentoutua parvekkeella pepsi huuruissa

Vessan kaakeleissakin on puolensa

Missä ovat meidän villit ja leikkisät ragdolli pojat Coco ja Rufus, kun nykyään ei meinaa kissoja kiinnostaa enään yhtään mikään, vai ovatko Muffe ja Möfö tulleet jäädäkseen? Toivottavasti eivät, syksymmällä voisi aamu ja iltavillit taas alkaa ettei pojat nyt ihan sohvaperunoiksi ala. Vai ovatko pojat nyt ihan masentuineita kaupunki oloihinsa, kun ehtivät jo tottua mökillä oloon. Harmikun on niin kuuma ettei viitsi viedä poikia edes ulos. Huomenna minä lähden pois sukuloimaan rakkaiden lasteni luota ja ne joutuvatkin jäämään isin kanssa pelaamaan pleikkaa, toivottavasti heistä ei ihan peliriippuvaisia ehdi tulla ja jos ehtii niin äiti tekee siitä kyllä heti lopun! ;)

 Välillä Muffe tekee niinkin oudon tempun että menee lelukoloon viettämään aikaa

Miten muka voin lähteä kun tulee tämmöisiä katseita?

2 kommenttia :

  1. Ihania lötkispötkiksiä nuo Muffe ja Möfö! :-D Olen ihan kade, kun niissä on selvästi enemmän sylikissamaisuutta kuin meidän palleroissa. Nuppu tulee usein kainaloon ja sen saa kyllä ottaa syliinkin, mutta jos istun, niin kumpikaan ei tule syliin. :-/ Joskus tosi harvoin Juju saattaa tulla rintakehän päälle makoilemaan, ja silloin ei voi liikahtaakaan, koska se on niin spesiaaliherkkua. <3 Tänään olikin jo aika viileää, joten eiköhän Muffesta ja Möföstä pian kuoriudu ne tutut hulivilit! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Möfö tulee makoilemaan aina aamuisin syliin hirmuisen kehräyksen ja leipomisen kera, onhan se ihanaa mutta kun tuo poika alkaa jo painamaan aika paljon niin meinaan litistyä.. :D Muffekin tykkää olla vieressä mutta senkin kanssa on tosi speciaalia josse pysyy sylissä ja silloin pitää kans olla liikkumatta, miehen sylissä se on enemmän snif :'( Onneksi möfö on mamikseista mamiksein niin ei tule ihan hirveän paha mieli.. Eilen illalla oli jo aika hurjat rallit että paikalle oli selvästi jo palannet Rufus ja Coco, jospa ne nyt villiintyy kun pojat saavat olla ihan kolmistaan!

      Poista